Edith Karlson: Sarastus

Karlsonille tarunomaiset hahmot ovat keino käsitellä kysymyksiä, joita on järkeilemälllä vaikeaa tai mahdotonta ymmärtää. Ihmisiä ja eläimiä yhdistävät vietit, sinnikäs elämänhalu ja kyky sopeutua. Näitä aiheita Karlson käsittelee teoksissaan. Myös esihistoria, fossiilit ja arkeologiset löydökset kiehtovat häntä. Karlson käyttää materiaaleinaan muun muassa savea, betonia ja silikonia. Hänen työnsä jälki on raakaa, ja voi vaikuttaa jopa keskeneräiseltä: hän jättää saven usein lasittamatta ja veistosten pinnat rosoisiksi. Näyttelyssä on viittauksia muodonmuutokseen tai siirtymään kohti jotakin …