Aurinkoa ja elämäniloa – 1910-luvun väritaidetta

Suomalaisessa taiteessa 1910-luku oli uudenlaisen ilmaisun ja värin vapautumisen aikaa. Maailman metropoleista kantautuneet modernismin virtaukset, kaupunkien sykkivä rytmi ja yksilön sisäisen kokemuksen korostuminen muovasivat kokonaisen taiteilijasukupolven käsitystä taiteesta. Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) kirjoitti ystävälleen Johannes Öhquistille (1861–1949) Pariisista keväällä 1909, että hänen sisäinen minänsä oli puhjennut kukkaan ja saanut ilmaisunsa muodoissa ja erityisesti väreissä. Uusi työvire löytyi kaupungin modernismin pyörteistä, ja tulokset näkyivät hehkuvissa teoksissa, …